vaalit

En ole ehdolla eduskuntavaaleissa 2019

Tiedote 28.10.2018
Julkaisuvapaa heti

En ole käytettävissä ehdokkaana kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Olen ollut mukana hoitamassa erilaisia julkisia luottamustehtäviä kolmenkymmenenyhdeksän vuoden ajan. Ensimmäinen kotikaupunkini Turun luottamustehtävä oli oikeusapulautakunnan puheenjohtajuus. Keskeisiä kunnallisia luottamustehtäviäni ovat olleet Turun kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsenyys.

Kansanedustajana olen saanut toimia vuodesta 1995 alkaen. Kahdenkymmenenneljän kansanedustajavuoden aikana olen työskennellyt useissa eduskunnan valiokunnissa ja myös Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Keskeisiä valtiollisia luottamustehtäviäni ovat olleet muun muassa Perustuslaki 2000 –komitean ja Perustuslain tarkistamiskomitean jäsenyys. Kuluvalla vaalikaudella olen toiminut eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.

Tämä on paljon. Kiitän lämpimästi kaikkia, jotka ovat tehneet tämän mahdolliseksi. Kaikkia heitä, jotka ovat luottaneet, äänestäneet, tehneet yhteistyötä ja tukeneet työtäni kansanedustajana. [Read more…] about En ole ehdolla eduskuntavaaleissa 2019

Taskulaskinpolitiikasta vaalijärjestelmän uudistamiseen

Demokratian toteutumisesta eduskuntavaaleissa on keskusteltu pitkään. Vaalijärjestelmään on kaivattu muutoksia, jotka nostaisivat äänestysaktiivisuutta, parantaisivat vaalien suhteellisuutta ja turvaisivat alueellisen edustavuuden. Vaikka nykytilanteen ongelmista ollaan koko lailla yhtä mieltä, ei ratkaisua useista yrityksistä huolimatta ole saatu vietyä maaliin asti, kansanedustaja, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa.

Eduskuntavaalien keskeinen periaate on suhteellisuus, kunkin poliittisen ryhmittymän tulee saada eduskuntaan niin monta kansanedustajaa kuin sen vaaleissa saama kannatus edellyttää. Alueellinen edustavuus turvataan valitsemalla kansanedustajia eri alueilta vaalipiirien väkiluvun mukaisessa suhteessa.

Vaalijärjestelmän perusperiaatteet sisältyvät perustuslain 24 ja 25 §:n säännöksiin. Kansanedustajien lukumäärä turvaa osaltaan poliittisen ja alueellisen suhteellisuuden toteutumista. Vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärät liittyvät erityisesti alueelliseen edustavuuteen, mutta vaalijärjestelmän on sekä kokonaisuutena että erikseen kussakin vaalipiirissä täytettävä myös suhteellisuuden vaatimukset.

Vaalijärjestelmän on siis tarkoitus toimia samoin koko maassa. Väestön keskittyminen eteläiseen Suomeen on kuitenkin kasvattanut vaalipiirien kokoeroja 1970-luvulta alkaen. Kokoerot vaikuttavat suoraan poliittisen suhteellisuuden toteutumiseen, ja tällä hetkellä edustuksellinen demokratia toteutuu eri tavoin vaalipiirin koosta riippuen. Käytännössä äänestäjän vaaleissa antama ääni vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maata. [Read more…] about Taskulaskinpolitiikasta vaalijärjestelmän uudistamiseen

Hallitus alkoi sekoilla Vasemmiston lähdön jälkeen

Eduskunta on päättämässä nelivuotiskautta. Tälle kaudelle on osunut pitkään jatkunut talouslama. Siitä huolimatta onnistuimme hallituksessa, ei vain puolustamaan vaan myös parantamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Siitä saavutuksesta olkaamme ylpeitä.

Hallitukseen osallistumisemme loppui vuosi sitten siihen, että meitä vaadittiin hyväksymään etuuksien indeksileikkaukset ja lapsilisän leikkaus. Niitä emme voineet hyväksyä ja Vasemmistoliitto heitettiin ulos hallituksesta. Meidän lähtömme jälkeen on hallituksen loppuaika ollut yhtä ees taas veivaamista ja sekoilua.

Suurista rakenteellisista uudistuksista kuntauudistus ei ole edennyt ollenkaan, ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kaatui perustuslain vastaisena. Juuri sote-uudistuksella pitäisi kuitenkin pienentää terveyseroja ja turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut. [Read more…] about Hallitus alkoi sekoilla Vasemmiston lähdön jälkeen