• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar

ANNIKA LAPINTIE Kansanedustaja, varatuomari

  • Facebook
  • Twitter
  • Etusivu
  • Taustaa
  • Eduskuntatyö
  • Valokuvia

perustuslaki

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintien puheenvuoro Miten kielelliset oikeudet toteutuvat Suomessa? – seminaarissa ja kuulemistilaisuudessa 17.5.2016

Miten turvataan kielelliset perusoikeudet?

Hyvät seminaarin osanottajat,

perustuslakimme sisältää laaja-alaisen ja modernin perusoikeusluettelon, joka muodostaa demokratiallemme vahvan perustan. Yhdenvertaisuus, oikeus vapauteen ja koskemattomuuteen, sananvapaus, oikeus äänestää ja olla ehdolla vaaleissa, oikeus asianmukaiseen oikeusturvaan ja niin edelleen.

Perusoikeusluettelossa ovat myös kielelliset oikeudet. Oikeus käyttää omaa kieltään on itsessään perusoikeus. Samalla sillä on oleellinen merkitys kansalaisten muiden perusoikeuksien toteutumiselle. Esimerkiksi demokratian ydin, vaali- ja osallistumisoikeudet, ei voi toteutua ilman oikeutta saada tietoa omalla kielellään.

Niin mediassa kuin toreilla ja turuillakin kielellisistä oikeuksista puhuttaessa puhutaan kansalliskielistämme suomesta ja ruotsista. Näiden kansalliskielten osalta perustuslain säännös sisältyi hallitusmuotoon jo ennen perusoikeusuudistusta. Säännöksen mukaan lailla turvataan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Julkisen vallan on lisäksi huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Säännös ei rajoitu ainoastaan suomen ja ruotsin kieleen. Kansalliskielten lisäksi perustuslaissa mainitaan erikseen kolme ryhmää: saamelaiset, romanit ja viittomakieltä käyttävät. Suomessa käytetään inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Suomalaisen viittomakielen lisäksi meillä käytetään suomenruotsalaista viittomakieltä. [Read more…] about

https://lapintie.vas.fi/2016/05/17/2205/

Perustuslakivaliokunta ei politikoi

Julkisuudessa on keskusteltu paljon perustuslakivaliokunnan roolista ja asemasta. Siksi on syytä selventää joitain valiokunnan toimintaan liittyviä asioita.

Perustuslain pykälän 74 mukaisesti perustuslakivaliokunnan päätehtävä on antaa lausunto eduskunnan täysistunnosta tai toisesta valiokunnasta tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perustuslakivaliokunnan harjoittama lainsäädännön ennakollinen valvonta on tärkein perustuslainmukaisuuden valvonnan muoto Suomessa. Valiokunnan lausuntokäytännöllä on keskeinen merkitys myös tuomioistuinten soveltaessa perustuslain säännöksiä. [Read more…] about Perustuslakivaliokunta ei politikoi

Taskulaskinpolitiikasta vaalijärjestelmän uudistamiseen

Demokratian toteutumisesta eduskuntavaaleissa on keskusteltu pitkään. Vaalijärjestelmään on kaivattu muutoksia, jotka nostaisivat äänestysaktiivisuutta, parantaisivat vaalien suhteellisuutta ja turvaisivat alueellisen edustavuuden. Vaikka nykytilanteen ongelmista ollaan koko lailla yhtä mieltä, ei ratkaisua useista yrityksistä huolimatta ole saatu vietyä maaliin asti, kansanedustaja, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa.

Eduskuntavaalien keskeinen periaate on suhteellisuus, kunkin poliittisen ryhmittymän tulee saada eduskuntaan niin monta kansanedustajaa kuin sen vaaleissa saama kannatus edellyttää. Alueellinen edustavuus turvataan valitsemalla kansanedustajia eri alueilta vaalipiirien väkiluvun mukaisessa suhteessa.

Vaalijärjestelmän perusperiaatteet sisältyvät perustuslain 24 ja 25 §:n säännöksiin. Kansanedustajien lukumäärä turvaa osaltaan poliittisen ja alueellisen suhteellisuuden toteutumista. Vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärät liittyvät erityisesti alueelliseen edustavuuteen, mutta vaalijärjestelmän on sekä kokonaisuutena että erikseen kussakin vaalipiirissä täytettävä myös suhteellisuuden vaatimukset.

Vaalijärjestelmän on siis tarkoitus toimia samoin koko maassa. Väestön keskittyminen eteläiseen Suomeen on kuitenkin kasvattanut vaalipiirien kokoeroja 1970-luvulta alkaen. Kokoerot vaikuttavat suoraan poliittisen suhteellisuuden toteutumiseen, ja tällä hetkellä edustuksellinen demokratia toteutuu eri tavoin vaalipiirin koosta riippuen. Käytännössä äänestäjän vaaleissa antama ääni vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maata. [Read more…] about Taskulaskinpolitiikasta vaalijärjestelmän uudistamiseen

  • « Go to Previous Page
  • Go to page 1
  • Go to page 2
  • Go to page 3
  • Go to page 4
  • Go to Next Page »

Primary Sidebar

vasemmisto

Avainsanat

aseet demokratia elvytys eläkeläiset eläkkeet EU harmaa talous ihmisoikeudet Itämeri julkiset palvelut kehitysyhteistyö kokoomus kunnat köyhyys lapset Nato nuoret Palestiina palkkojen polkeminen pankit perussuomalaiset perustuslaki perustuslakivaliokunta puolustusmenot rauha sote-uudistus talous tasa-arvo terveys toimeentulo Turku turvallisuus työ työntekijät työttömät Ukraina vaalit vanhuus vasemmisto Venäjä veronkierto veroparatiisit verotus YK ympäristö

Facebook

This message is only visible to admins.
Problem displaying Facebook posts.
Click to show error
Error: Server configuration issue

Twitter

Seuraa Twitterissä

Arkistot

© Copyright 2022 - www.vas.fi