demokratia

Perustuslakivaliokunta ei politikoi

Julkisuudessa on keskusteltu paljon perustuslakivaliokunnan roolista ja asemasta. Siksi on syytä selventää joitain valiokunnan toimintaan liittyviä asioita.

Perustuslain pykälän 74 mukaisesti perustuslakivaliokunnan päätehtävä on antaa lausunto eduskunnan täysistunnosta tai toisesta valiokunnasta tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perustuslakivaliokunnan harjoittama lainsäädännön ennakollinen valvonta on tärkein perustuslainmukaisuuden valvonnan muoto Suomessa. Valiokunnan lausuntokäytännöllä on keskeinen merkitys myös tuomioistuinten soveltaessa perustuslain säännöksiä. [Read more…] about Perustuslakivaliokunta ei politikoi

Taskulaskinpolitiikasta vaalijärjestelmän uudistamiseen

Demokratian toteutumisesta eduskuntavaaleissa on keskusteltu pitkään. Vaalijärjestelmään on kaivattu muutoksia, jotka nostaisivat äänestysaktiivisuutta, parantaisivat vaalien suhteellisuutta ja turvaisivat alueellisen edustavuuden. Vaikka nykytilanteen ongelmista ollaan koko lailla yhtä mieltä, ei ratkaisua useista yrityksistä huolimatta ole saatu vietyä maaliin asti, kansanedustaja, eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa.

Eduskuntavaalien keskeinen periaate on suhteellisuus, kunkin poliittisen ryhmittymän tulee saada eduskuntaan niin monta kansanedustajaa kuin sen vaaleissa saama kannatus edellyttää. Alueellinen edustavuus turvataan valitsemalla kansanedustajia eri alueilta vaalipiirien väkiluvun mukaisessa suhteessa.

Vaalijärjestelmän perusperiaatteet sisältyvät perustuslain 24 ja 25 §:n säännöksiin. Kansanedustajien lukumäärä turvaa osaltaan poliittisen ja alueellisen suhteellisuuden toteutumista. Vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärät liittyvät erityisesti alueelliseen edustavuuteen, mutta vaalijärjestelmän on sekä kokonaisuutena että erikseen kussakin vaalipiirissä täytettävä myös suhteellisuuden vaatimukset.

Vaalijärjestelmän on siis tarkoitus toimia samoin koko maassa. Väestön keskittyminen eteläiseen Suomeen on kuitenkin kasvattanut vaalipiirien kokoeroja 1970-luvulta alkaen. Kokoerot vaikuttavat suoraan poliittisen suhteellisuuden toteutumiseen, ja tällä hetkellä edustuksellinen demokratia toteutuu eri tavoin vaalipiirin koosta riippuen. Käytännössä äänestäjän vaaleissa antama ääni vaikuttaa eri tavoin eri puolilla maata. [Read more…] about Taskulaskinpolitiikasta vaalijärjestelmän uudistamiseen

Kampitettu sote-uudistus kehiin heti vaalien jälkeen

Julkiset palvelut ovat eriarvoistuneet kovaa vauhtia. Väki on jaettu kahteen kerrokseen. Yläkerrassa ovat työterveyshuollon ja yksityislääkärien asiakkaat, joiden palvelut ovat kunnossa. Alakerrassa useilla paikkakunnilla kärvistelevät raha- ja henkilöstöpulasta kärsivien julkisten terveyskeskusten asiakkaat.

Heikoimman palvelun varassa nyky-Suomessa ovat siis ne, jotka tarvitsisivat palveluita kaikkein kipeimmin! Kuitenkin julkisen terveydenhuollon idea on juuri ehkäistä ennalta sairauksia ja kustannuksia – mitä vähemmän potilaita sen parempi. Yksityisen bisneksen etu puolestaan on myydä palveluitaan mahdollisimman paljon ja kalliilla – mitä enemmän potilaita sen parempi.

Erikoissairaanhoito Suomessa on maailman huippuluokkaa. Erikoissairaanhoitoon sairaaloihin pääsevät jonojen ohi ne, jotka saavat lähetteen joko työterveyspalvelujen kautta tai rahalla menemällä yksityisen lääkärin vastaanotolle. Terveyskeskusten asiakkaat, etenkin pienituloiset sekä vanhukset ja lapset, joutuvat jonottamaan. [Read more…] about Kampitettu sote-uudistus kehiin heti vaalien jälkeen