Uskon, että valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että meillä on varaa pitää hyvää huolta vanhuksistamme ja että vanhuspalveluihin tarvitaan lisää niin laatua kuin rahaakin. Silti vanhuspalveluista leikataan häpeällisesti. Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus ovat sopineet ensi vuoden budjetin yhteydessä vanhuspalvelujen heikentämisestä entisestään. Vanhustenhoidosta aiotaan kerätä kymmenien miljoonien säästöt.
Tänään vietetään vanhustenpäivää, joka käynnistää vanhustenviikon. Vanhustenpäivällä on pitkät perinteet, sitä on vietetty Suomessa vuodesta 1954 lähtien. Tämän vuoden teemana on oppiminen ja pääjuhlaa juhlitaan tänään Jyväskylässä, tilaisuudessa muun muassa palkitaan vuoden vanhusteko.
Turun piispa Kaarlo Kalliala totesi Kirkon diakonian päivien avauspuheessaan, että vanhuspalvelujen jättileikkausten vuoksi vanheneminen Suomessa merkitsee uhanalaisuutta ja altistaa turvattomuuden kokemukselle. Tämä on valitettavasti totta.
Vanhuspalvelulakia karsitaan kylmästi. Tähän asti laki on taannut iäkkäille ihmisille vastuutyöntekijän, joka on seurannut palvelusuunnitelman toteutumista ja avustanut tarvittaessa palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa. Nyt hallitus on päättänyt poistaa vastuutyöntekijät vanhuspalvelulaista.
Lisäksi laista poistetaan listaus siitä, mitä erityisasiantuntemusta kunnalla on oltava käytössään iäkkäiden palvelujen järjestämiseksi. Nykylain mukaan erityisasiantuntemusta on oltava esimerkiksi geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen ja monialaisen kuntoutuksen alalta. Kun erityisasiantuntemuksen perään ei enää tarvitse kysellä, saadaan hallituksen mukaan säästöjä. Todellisuudessa juuri moniammatillisen osaamisen avulla voidaan kustannustehokkaasti kuntouttaa ihmisiä voimaan paremmin.
Vanhustenhoidon hoitajien kelpoisuusvaatimuksia höllennetään. Esimerkiksi vanhainkodeissa on toki tehtäviä, joita voi hoitaa vähemmälläkin koulutuksella, mutta suunta on huolestuttava. Laadukkaan ja turvallisen hoidon perusta on koulutus ja osaaminen.
Ehkä rajuin heikennyksistä on vanhainkotien ja ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen pienentäminen. Hoitohenkilökunnasta pyyhkäistään pois 20 prosenttia puhtaasti säästösyistä.
Hallituksen kielellä kyseessä on ”hoitajamitoituksen tarkistaminen”. Tarkistetaanpa, mitä tästä seuraa.
Super on laskenut, että hyvä perushoito voidaan tarjota, kun hoitajalla on vuorokaudessa 150 minuuttia kutakin hoidettavaa kohden. Hyvä perushoito tarkoittaa, että hoitajalla on aikaa auttaa peseytymisessä, ruokailuissa, WC-käynneillä ja pukeutumisessa sekä tehdä tarvittavat sairaanhoidolliset ja lääkehoidolliset toimenpiteet. Kaiken tämän lisäksi hyvä hoito on myös terveydentilan seurantaa ja hoidon tarpeen arviointia.
Nykyisellä 0,5:n henkilömitoituksella päästään 135 minuuttiin per hoidettava. Tässä ajassa voidaan toteuttaa perushoito, ruoka ja vuodepaikka. Kun mitoitus nyt lasketaan 0,4:än aikaa jää enää 108 minuuttia. Tämä vaikuttaa suoraan perushoidon tasoon. Puhumattakaan mahdollisuudesta ulkoiluun ja virikkeelliseen terveyttä ja hyvinvointia lisäävään toimintaan. Tai mahdollisuudesta kohtaamiseen ja läsnäoloon.
Aluehallintovirasto on ottanut hallituksen aikeisiin aivan oikean kannan todetessaan, että hoitajamitoituksen pienentäminen on riski asiakasturvallisuudelle ja hoidon laadulle. Myös Valvira on todennut, ettei oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoitoon toteudu, jos mitoitusta lasketaan.
Tilanne on kohtuuton myös hoitajille. He haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta kuinka tarjota hyvää hoitoa kun aikaa ei ole ja kädet eivät riitä?
Kotihoidon kehittäminen on ehdottomasti tarpeen, mutta kärkihankkeiden ja kokeilujen siivellä ei saa leikata laitoshoidosta. Kaikki eivät pärjää kotona. Ympärivuorokautisessa hoidossa ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja eniten hoitoa tarvitsevat ihmiset. On häpeäksi, että heidän hoivastaan leikataan.