Hallitus on vaikeuttamassa pakolaisten perheenyhdistämistä. Kyllä näin on, hallitus haluaa vaikeuttaa pakolaisten – siis turvapaikan saaneiden ja tutkitusti suojelua tarvitsevien ihmisten – mahdollisuutta elää perheidensä kanssa.
Hämmästyttävää esitystä perustellaan sillä, että mahdollisuus perhe-elämään on houkutin, jonka perässä turvapaikanhakijat Suomeen saapuvat. Maailmassa on nyt täysin poikkeuksellinen turvapaikanhakijatilanne. Perheenyhdistämisen hankaloittaminen ja sen markkinoiminen ihmisvirtojen liikkeisiin vaikuttavana tekijänä osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä isosta kuvasta.
Enpä olisi uskonut, että tonttinsa tähän asti kohtalaisen hyvin hoitanut sisäministeri Petteri Orpo (kok) allekirjoittaisi näin ontuvan perustelun tyynnytelläkseen perussuomalaisia ja hommaforumin kannattajia.
Jos Suomesta turvapaikan saaneiden ihmisten halutaan todella kotoutuvan maahamme, on perheenyhdistämistä päinvastoin helpotettava. Perheenyhdistäminen on nähtävä osana kansainvälistä suojelua. Se on juuri sitä hallituksenkin riveistä peräänkuulutettua hallittua, turvallisin tavoin tapahtuvaa maahanmuuttoa.
Perheenyhdistäminen on jo nykyisellään tarkasti säädeltyä ja kriteerit ovat tiukat. Esimerkiksi yksin tulleista lapsista vain aniharva saa vanhempansa luokseen. Viime vuonna sai viisi ihmistä oleskeluluvan Suomeen sillä perusteella, että he ovat kansainvälistä suojelua saaneen huoltajia. Perheenyhdistämispolitiikkamme on siis yksinkertaisesti lapsen edun vastaista. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa ja perheenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä ”myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti”.
Hallitus haluaa vaikeuttaa perheenyhdistämistä asettamalla perheensä luokseen haluavalle pakolaiselle toimeentulovaatimuksen. Käytännössä puolison ja kaksi lasta saa luokseen tienaamalla nettona 2 600 euroa kuussa. Tuloraja tulee lopettamaan perheenyhdistämiset, sillä pakolaisten työllistyminen näin hyväpalkkaisiin töihin on harvinaista.
Vaatii jopa kovalta oikeistopoliitikolta melkoista luonnetta linjata, ettei pienituloisella, tai vaikkapa lukutaidottomuuden tai sairauden vuoksi työelämän ulkopuolella olevalla ihmisellä ole oikeutta elää perheensä kanssa.
Oikeus perhe-elämään turvataan meitä velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Siksi perheenyhdistämisiin on lähtökohtaisesti suhtauduttava myönteisesti. Tämä on kaikkien etu, sillä perheestä erossa eläminen on iso este kotoutumiselle. Huoli perheestä vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelemista, opiskelua ja työtä. Se lisää ahdistusta, masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia.
Suojelun tarpeessa olevien ihmisten kiusaaminen voi tuoda lisäpisteitä hommaforumilla, mutta kansainvälisissä viiteryhmissämme ei sivistynyttä Suomi-kuvaa tällaisilla hallituksen esityksillä vahvisteta.