SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tyrmää puheet eläkemaksujen lisäleikkaamisesta. Hän muistuttaa, että viime syksynä sovitussa eläkeratkaisussa eläkemaksuja alennettiin jo työllisyyden tukemiseksi. Jos maksuja alennetaan yhtään enempää, ovat tulevat eläkkeet vaarassa.
Lyly on tärkeällä asialla. Suomi ei nouse lamasta eläkkeiden rahoitusta murentamalla. Eläkemaksujen leikkaaminen hyödyttäisi lähinnä eläkeyhtiöitä ja työnantajia. Palkansaajille se lupaisi vain korkeampia maksuja tulevaisuudessa. Sen sijaan valtiontaloutta eläkemaksujen leikkaus tai niin sanotun eläkeputken poistaminen ikääntyviltä työttömiltä ei merkittävästi auttaisi.
Heikkoa taloustilannetta ja julkisen talouden tilaa käytetään nyt hyväksi leikkausmielialan lietsomiseksi kaikkialla yhteiskunnassa. Vuosi sitten ajettiin läpi järjetön eläkeindeksien leikkaus, vaikka niiden vaikutus valtiontalouteen oli vähäinen. Leikkauksesta hyötyivät lähinnä eläkeyhtiöt. Tuolloin tehtyjen leikkauspäätösten seurauksena vasemmistoliitto jätti hallituksen, kun emme leikkauksia hyväksyneet.
Nyt sosiaaliturvan indeksit on jälleen nostettu leikkauslistoille. Leikkaukset hyydyttäisivät kotimaista kysyntää juuri silloin, kun sitä olisi päinvastoin vahvistettava elvytyksellä ja huolehtimalla oikeudenmukaisesta verotuksesta. Vaalien alla ei kukaan tohdi sanoa, että eläkkeiden indeksikorotuksista leikataan vielä uudelleen. Mutta onko tilanne sama vaalien jälkeen?
Tuloerot ovat Suomessa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet vauhdilla, mikä on OECD:n mukaan myös merkittävästi leikannut talouskasvua.
Toimeentuloerot ovat suuret erityisesti eläkeläisillä. Heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka sinnittelevät takuueläkkeen varassa vuokra-asunnoissa, vuokrien jatkuvasti noustessa. Heihin indeksikorotusten leikkaus myös iskee kovimmin.