Bangladeshissä romahti jokin aika sitten jälleen tehdas aiheuttaen kymmenien ihmisten kuoleman. Samassa maassa kuoli pari vuotta sitten tekstiilitehtaan romahduksessa toista tuhatta ihmistä. Maailmanlaajuisesti työtapaturmissa kuolee ihminen joka 15 sekunti, yhteensä 2,3 miljoona henkeä vuodessa. Lisäksi tulevat vammautuneet ja työkykynsä menettäneet.
Globaalissa taloudessa kuluttajan on mahdotonta tietää missä maassa ja millaisissa oloissa on valmistettu jokin pieni osa päivittäistä ruokakassiamme tai nettikaupasta tilaamaamme tuotetta. Halpa hinta voi kieliä sekä alhaisesta palkkatasosta että surkeasta työturvallisuudesta. Millaisia hengen ja terveyden uhreja kuluttamamme halvat t-paidat, hedelmät tai huonekalut ovat vaatineet?
Globaalin talouden ihmisuhrit eivät kuitenkaan lopu sysäämällä vastuu kuluttajan valinnalle. Myöskään suomalaisten maahantuojien ja tilaajien vastuu alihankkijoistaan ja tavarantoimittajistaan ei yksin auta korjaamaan tilannetta. Tilaaja ei millään voi täysin varmistua siitä, ettei alihankkijan alihankkija toimi rakennuksessa, jossa on piilevä romahdusvaara. Tai että maan rakennusmääräykset tai niiden valvonta ei ole asianmukaista.
Työturvallisuudessa keskeisessä asemassa on toimintakykyinen ja vahva ammattiyhdistysliike. On tuettava ja kuultava niitä ihmisiä, jotka päivittäin tekevät työtä ja havaitsevat parhaiten puutteellisuudet. Työntekijöillä on myös oltava mahdollisuus puuttua ongelmiin, kertoa niistä eteenpäin ja saada korjaus ilman, että heidän tarvitsee pelätä työpaikan menettämistä tai muita vaikeuksia.
Suomessakaan työturvallisuus ei ole parantunut itsestään, vaan nimenomaan ammattiyhdistysliikkeen pitkällisen taistelun ja sinnikkäiden vaatimusten seurauksena. Vaikka työtapaturmat Suomessa ovat vähentyneet neljänneksellä vuodesta 2000 lähtien, kuolee yhä vuosittain kahdeksankymmentä ihmistä työtapaturmissa tai työmatkoilla. Siinä on kahdeksankymmentä kuolemaa liikaa. Vaaditaankin jatkuvaa valppautta, jotta työturvallisuus pysyy hyvänä ja yhä paranee.
Perussuomalaiset vaativat kehitysyhteistyön romuttamista. En ymmärrä, kuinka halpatyön vastainen taistelu ja työturvallisuuden parantaminen kehitysmaissa voi olla keneltäkään pois? On hieno asia, että Vasemmiston vaatimuksesta ihmisarvoinen työ on otettu Suomen kehitysyhteistyön yhdeksi painopisteeksi. Suomalaisesta työsuojeluosaamisesta on myös tehty vientituote. Lisää tällaista suomalaista vienninedistämistä!
Kirjoitus on julkaistu Maailmantaloudet tekijät -sivustolla 31.3.2015