Vaalikoneessa kysytään tulisiko vanhusten hoivaa Suomessa siirtää enemmän perheen ja omaisten vastuulle. Mielestäni ei saa lisätä omaisten taakkaa, varsinkaan kun omaishoitajien asema on mikä on.
Suomessa on satoja tuhansia omaishoitajia – usein itsekin jo iäkkäitä ihmisiä – jotka tekevät raskasta työtä palkatta tai vaatimattomalla omaishoidon tuella. Ei voi kuvitellakaan millaiseen jamaan vanhustenhoiva ja koko yhteiskunta joutuisi ilman heidän työtään.
Jos hoiva jätetään tyystin sukulaisille, kuinka käy niille, joilla ei ole sukulaisia – tai ainakaan sellaisia sukulaisia, joilla olisi halua ja kykyä auttaa?
Vanhukset ovat talouslaman syyttömiä sijaiskärsijöitä. Kunnat eivät halua laittaa rahaa vanhuspalveluiden kuntoon saamiseksi, mutta eivät myöskään satsaa riittävästi omaishoitoon. Omaishoito tulee kunnille edulliseksi, koska omaishoitajat ovat pakotettuja venymään. Ilman omaishoitajia moni hoidettava tulisi kunnalle kalliiseen ympärivuorokautisen hoivaan.
Sen sijaan jotkut kunnat ovat kiihtyvällä vauhdilla yksityistäneet vanhuspalveluita veroparatiiseissakin toimivalle hoivabisnekselle. Kyse on miljardibisneksestä, jossa on huikeat kasvunäkymät. Tälle julkisen omaisuuden puhallukselle on ehdottomasti pistettävä stoppi.
Omaishoitajien aseman parantamiseksi tärkeää olisi siirtää omaishoidon tuen maksaminen kunnilta Kelaan. Silloin taattaisiin paremmin se, että kaikki omaishoitajat saavat tuen samoilla periaatteilla asuinpaikasta riippumatta.
Omaishoitajille on myös järjestettävät mahdollisuudet pitää vapaata, niin että hoidettavan ei tarvitse lähteä intervallihoitoon, vaan että kotiin tulisi hoitoapua.