Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti saksalaislehdessä esille ajatuksen EU:n yhteisestä armeijasta. Heti perään viikonvaihteessa Suomessa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti tukevansa ajatusta.
Pidän ajatusta kuolleena syntyneenä. Rauhaa ei edistetä synnyttämällä lisää sotakoneistoja. EU-armeija synnyttäisi Naton kanssa päällekkäisen uuden sotilaallisen ja rahaa vaativaan rakenteen, johon Naton jäsenmailla tuskin on halua.
Euroopan unioni ja Nato puolestaan tulee jatkossakin pitää kirkkaasti erillään, ja säilyttää unionissa tilaa sotilaalliselle liittoutumattomuudelle. Nato-yhteistyö on jokaisen jäsenmaan oma asia, johon EU:ta ei pidä sotkea.
EU-armeija ei myöskään periaatteessa kuulu suotavaan Euroopan yhdentymiseen. Euroopan unionia ei tule käyttää voimapolitiikan välineenä. Maailmassa tarvitaan toimijoita ja rakenteita, joiden jokaista sanaa ei alleviivata sotilaallisella voimalla.
EU:n voima on positiivinen viesti talousyhteistyöstä ja rajojen madaltamisesta, jolloin sodat käyvät poliittisesti ja taloudellisesti kannattamattomiksi, jopa mahdottomiksi. Tätä perusajatusta ei saisi hukata, vaikka Ukrainan kriisi ja Venäjän käytös ovatkin nostaneet monien puheissa sotilaalliset keinot etualalle.
Pienimuotoinen euroarmeija on sitä paitsi jo nyt olemassa, eli nopean toiminnan EUBG-taistelujoukot. Niitä ei tosin ole kertaakaan käytetty. Käyttämättömyys ei johdu siitä, etteikö maailmalla olisi kriisejä, vaan se on osoitus siitä, että sotilaallinen toiminta ei sovi EU:n luonteeseen.
Myös tulevaisuudessa Suomen puolustuksesta ja puolustusmenoista tulee olla päätösvalta Suomessa eikä Brysselissä.