Maailmalla arvostettu pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu progressiiviseen verotukseen, jossa verot maksetaan maksukyvyn mukaan. Verosuunnittelun ja veronkierron seurauksena tilanne on kuitenkin kääntynyt päinvastaiseksi, kaikkein maksukykyisimmät maksavat vähiten.
Suomalaiset suuryritykset maksoivat Helsingin Sanomien (7.2.2015) mukaan voitostaan veroa vain seitsemän prosenttia, kun samaan aikaan pienet ja keskisuuret yritykset maksoivat yli 20 prosenttia.
Veronkierto on Euroopan yhdentymisen ja globaalin finanssikapitalismin oloissa helppoa. Monikansalliset yhtiöt näyttävät tulosta niissä maissa, joissa voittoa verotetaan keveimmin – ääriesimerkkeinä veroparatiisit, joita on myös EU:n sisällä.
Veronkierron seurauksena raskain verotaakka jää tavallisten palkansaajien ja pienyritysten maksettavaksi. Tuloerot kasvavat, ja pienten ja rehellisten yritysten kilpailuasema heikkenee suuryrityksiin verrattuna.
Suomessa yhteisövero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin, alle Ruotsin tason. Tämä on kilpajuoksua, jossa on vain häviäjiä. Suomi ja Ruotsi muodostavat pitkälti yhteisen markkina-alueen, jonka keskinäisessä kilpailussa ei ole mitään järkeä. Verokilpailun sijaan olisi yhtenäistettävä maidemme verotusta.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan harmaan talouden seurauksena Suomessa jää verotuloja saamatta jopa kuusi miljardia euroa vuodessa. Jokainen harmaan talouden tutkija verottajan tai poliisin palveluksessa ansaitsee palkkansa monin verroin lisääntyneinä verotuloina. Kenen asialla on hallitus, joka karsii näitä harmaan talouden torjuntaan korvamerkittyjä rahoja?
Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Vaalisuora -blogissa 18.2.2015