Suomi on Pisa-tutkimusten vertailujen mukaan pudonnut kärjestä. Syynä on se, että oppimistulokset ovat Suomessa viime aikoina alkaneet huolestuttavasti eriytyä. Nämä viestit tulee ottaa vakavasti, sillä niillä voi olla suuri merkitys koko maamme tulevaisuudelle.
Nyt ei saisi tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka kiihdyttävät edelleen koulujen ja oppilaiden jakoa kahteen kastiin. Koulutuksen tasa-arvoa tulee vaalia esiopetuksesta peruskouluun, lukioihin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin saakka.
Peruskoulu on ollut suuri suomalainen innovaatio ja jopa kansainvälinen menestys. Eri lähtökohdista olevien oppilaiden tasa-arvoinen opetus on luonut parhaat edellytykset kaikille jatkokoulutukseen ja työelämään. Liika eriytyminen ei ole hyväksi etenkään nuorilla, joiden taustat ovat erilaisia ja erot kypsyydessä suuria. Opettajien korkea ammattitaito ja vapaus ovat luoneet Suomeen hyvän oppimisympäristön.
Hallitus hyllytti äskettäin tasa-arvon kannalta erittäin tärkeän oppivelvollisuuden noston 17 vuoteen. Tämä olisi tukenut juuri niitä oppilaita, joita uhkaa syrjäytyminen, jos he jäävät peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa.
Tulevaisuuden ammatit eivät voi olla pelkkää huippututkimusta, vaan palvelu- ja sosiaalialoilla tarvitaan paljon tekeviä käsiä. Aivan tavallisissa ammattikouluissa koulutetaan juuri niitä päteviä puurakentamisen ja merenkulun osaajia, joita Suomi tulevaisuudessa tarvitsee. Nuorten syrjäytymiseen meillä ei ole varaa.
Lukioiden rahoituksen leikkaus ja rahoitusperusteiden muutos on erittäin huolestuttavaa sekä sosiaalisen että alueellisen tasa-arvon kannalta. Korkeimman rahoituksen saisivat jatkossa jo nyt hyvin pärjäävät eliittilukiot, joista 100 prosenttia opiskelijoista kirjoittaa ylioppilaaksi. Häviäjiä tässä ovat syrjäseutujen lukiot ja pienet lukiot, joista kaikki eivät tulisi kirjoittamaan ylioppilaaksi.
Sitomalla rahoitus ylioppilaaksi kirjoittavien määrään lukioille tehdään itse asiassa kannattavaksi karsia pois sisään pyrkijöistä ne oppilaat, joilla on huono koulumenestyksen ennuste. Kuinka käy silloin niille myöhään kypsyville nuorille, joilla olisi lukiossa aikaa kypsyä, mutta joilla ei enää ole paikkaa mihin mennä?
Hallitus pyrkii valitettavasti nyt aivan toisiin tavoitteisiin kuin lukiolaki. Lain tavoitteena on opiskelijoiden tukeminen ja kasvaminen hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Tavoitteena ei ole ylioppilaskirjoitukset tai mahdollisimman nopea valmistuminen. Kuinka lain tavoite voi toteutua, jos resursseja leikataan jopa neljännes?
Kaavaillut jättilukiot ja massaluennot eivät sovi nuorille vielä lukioikäisille opiskelijoille. Jättilukioissa valinnaisuuden lisääminen ei myöskään toteudu, jos toimipisteiden välimatka on kymmeniä kilometrejä. Etäopetus ei korvaa tuttua ja turvallista opettajaa ja lähiopetusta. Päinvastoin, tarvittaisiin nykyistä pienempiä ryhmäkokoja.