Venäjän merkitys Suomen turvallisuusympäristölle on keskeinen. Samoin Venäjän, EU:n ja Suomen keskinäinen taloudellinen riippuvuus toisistaan on erittäin merkittävä.
Keskusteleminen Suomen ja Venäjän suhteista kiertyy tänä päivänä väkisinkin Ukrainan kriisiin, Venäjän toimiin siellä sekä EU:n ja Venäjän siitä johtuviin suhteisiin.
Euroopan unioni tai sen jäsenmaat eivät halunneet tukea sotilaallisesti Ukrainaa, vaan ovat pyrkineet pakotteilla vaikuttamaan Venäjään. Pakotteet eivät kokemuksen valossa ehkä ole tehokkaita, mutta ne ovat joka tapauksessa sotaa parempia.
Vasemmistoliitto ei näe mitään aihetta paniikkiin Suomessa. Me emme edelleenkään kannata Nato-jäsenyyttä tai asevarustelua. Ne eivät lisäisi vakautta ja rauhaa sen paremmin Suomessa kuin Ukrainassakaan. Päinvastoin ne toisivat lisää jännitteitä ja epävakautta.
Sotilaallisten keinojen sijaan Suomen ja EU:n on tehtävä nyt kaikkensa diplomaattisen ratkaisun tukemiseksi. Euroopan rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin kannalta on pitkällä aikavälillä myös Venäjä saatava takaisin mukaan normaaliin eurooppalaiseen kanssakäymiseen. Venäjä ei voi loputtomiin eristäytyä itse luomaansa umpikujaan.
Venäjä on Suomelle tärkeä naapurimaa, ja rajat ylittävällä kanssakäymisellä on molemmin puolin rajaa suuri merkitys matkailun, kaupan ja työllisyyden kannalta.
Venäjän viimeaikaista kehitystä on ollut todella surullista seurata. Ukrainan sodan lisäksi synkästä ajasta kertovat seksuaalivähemmistöjen, kansalaisjärjestöjen ja vapaan tiedonvälityksen sortaminen.
Talouspakotteet ovat meille lopulta vain väliaikainen haitta, mutta muilla talous- ja yhteiskuntapolitiikan valinnoilla on seurauksia vuosikymmeniksi.
Vasemmiston ryhmäpuhe eduskunnassa Venäjä-keskustelussa 14.1.2015. Lue koko puhe