Hyvinvointivaltion eräs peruspilari on taata kaikille nuorille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua sellaiseen ammattiin, jonka kukin kokee mielekkääksi.
Keinoina tähän ovat olleet laadukas maksuton koulutus peruskoulusta ammatillisiin oppilaitoksiin, lukioihin ja yliopistoihin – sekä toisaalta yhteiskunnan taloudellinen tuki opiskelijoiden toimeentuloon, muun muassa opintotuen, opiskelija-asuntojen, ja erilaisten opiskelija-alennusten muodossa.
Tänään vietetään maksuttoman koulutuksen päivää, mutta suurta juhlimisen aihetta tänään ei silti ole. Alexander Stubbin (kok) hallitus haluaa horjuttaa hyvinvointivaltion peruspilaria molemmilta puolilta. Yliopistoihin ajetaan lukukausimaksuja, ja samalla opiskelijoiden toimeentulo on uhattuna leikkausten ja taloustilanteen vuoksi.
Osaltaan maksuttoman koulutuksen seurauksena Suomessa hyvinvointi on noussut sukupolvesta toiseen, ja elintasoeroja ja vastakkainasettelua yhteiskuntaluokkien välillä on saatu pienennettyä. Maksuton koulutus on yksi hyvinvointivaltiomme peruspilareista. Sivistys ja kansan sivistystason nostaminen on myös itseisarvo, ja tärkeä osa yhteiskunnallista kehitystä.
Maksuton koulutus on myös keskeinen tekijä pienen Suomen menestymisessä maailmantaloudessa, korkeaan osaamiseen ja vakaaseen ja luotettavaan toimintaympäristöön perustuvana maana.
Ihmisen taloudellinen tausta ei saa määrätä sitä, kenellä on mahdollisuus opiskella ja tehdä tutkimusta. Silloin opintosuunta määräytyy ihmisen oman mielenkiinnon, lahjakkuuden ja intohimojen mukaan – ei sukutaustan tai taloudellisen pakon sanelemana.
Suomen tulevaisuuden kannalta leikkaukset koulutukseen ja maksuttomuuden murentaminen ovat tuhoisia, sekä tasa-arvolle että pitkän aikavälin talouskehitykselle. Ensisijaisen tärkeää olisi nyt päinvastoin lisätä koulutuksen resursseja varhaiskasvatuksesta lähtien aina yliopistoihin saakka.