Nuorisotakuu on hallituksen eräs kärkihanke, joka käynnistyi kohtalaisen hyvin ja suurin odotuksin. Palvelujen piiriin onkin saatu aiempia enemmän nuoria, ja erityisesti etsivän nuorisotyön tulokset ovat hyviä. Monia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on saatu työelämään, kouluun ja oppisopimuksiin.
Keskeinen ongelma nuorille on kuitenkin taloustilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu. Kuntien talous on heikentynyt, ja myös nuorten muutto kasvukeskuksiin lisää painetta palveluille. Onneksi osin nuorisotakuusta johtuen nuorten työttömyys on muuta väestöä lyhytkestoisempaa.
Nuorisotakuun tulee nimenomaan auttaa ja tarjota apua. On tapauksia, joissa nuorisotakuu jättikin nuoren vaille työttömyyskorvausta. Esimerkiksi nuori alle 25-vuotias menettää helposti työttömyysturvan, jos ei ole ymmärtänyt hakeutua ajoissa koulutukseen. Nuoren tulee hakea vähintään kahta opiskelupaikkaa.
Korvauksen on voinut menettää esimerkiksi jos pysyvässä työsuhteessa oleva nuori ei ole hakeutunut opiskelemaan, kun työsuhde onkin yllättäen loppunut.
Työministeri Lauri Ihalainen otti syyskuun alussa onneksi tulkinnan tällaiseen tapaukseen, joka toivottavasti selkiyttää tilannetta. Jos nuorella on pätevä syy olla hakematta koulutukseen, hän ei enää menetä työttömyysetuuttaan. Syy voi olla esimerkiksi terveydellinen tai työssäolo, joka estäisi opiskelun aloittamisen.
Pelkän valvontajärjestelmän sijaan tulee vähäiset resurssit ohjata sinne missä niitä tarvitaan eniten: ennaltaehkäisevään etsivään nuorisotyöhön ja siihen, että syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla olisi asunto, tarvittavat tukipalvelut, mielenterveyspalvelut, ja mielekäs työpaikka tai opiskelupaikka.
Kolumni on julkaistu Kulmakunta –lehdessä 15.10.2014