Väärä hetki Nato-paniikkiin

Puolustusministeri Carl Haglund (rkp) kertoi tänään, että Suomi aikoo ensi viikon Nato-huippukokouksessa allekirjoittaa sopimuksen uudenlaisesta yhteistyöstä sotilasliiton kanssa.

Suomi sallisi Naton nopean toiminnan joukot omalla maaperällään matkalla operaatioihinsa. Suomi liittyy myös ns. isäntämaasopimukseen, jolla helpotetaan Nato-yhteistyötä kriisitilanteissa. Sopimukset ovat 1990-luvulla alkanutta Nato-rauhankumppanuutta.

Haglund ja muut hallituksen Nato-haukat tarvitsisivat nyt jäitä hattuun. Minkä viestin hallitus haluaa toiminnallaan maailmalle lähettää? Ajankohdalla on väliä, ja nyt ajankohta on väärä. Ukrainan ja Venäjän herkän tilanteen vuoksi nyt tarvittaisiin Suomeltakin nimenomaan sovittelevia tekoja, ei tällaista Nato-panikointia.

Miksi hallitus ajaa Suomea väkisin sotilasliiton kylkeen, jota kansalaiset selvästi vastustavat? Helsingin Sanomien tänään julkaistusta Nato-gallupista käy jälleen ilmi, etteivät suomalaiset halua Natoon.

Mikäli Vasemmistoliitto edelleen nyt olisi hallituksessa, niin tällaista askelta kohti Natoa ei oltaisi ottamassa. Hallitusohjelmassa sanotaan suoraan, että Nato-jäsenyyden hakemista ei valmistella.

Suomi voi toki vapaasti päättää, mihin Nato-kumppanuussopimuksiin liitytään ja millä aikataululla. Vielä ennen kesää ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp) vakuutti, että isäntämaasopimuksella ei ole kiirettä, ja asia tullaan aikanaan käsittelemään eduskunnan valiokunnissa.

Mihin unohtui silloin luvattu avoimuus ja perusteellinen eduskuntakäsittely, jos sopimus allekirjoitetaan nyt viikon pika-aikataululla?