USA:n vapaakauppasopimus uhka ympäristölle

EU:n ja Yhdysvaltojen välillä käydään parhaillaan neuvotteluja transatlanttisesta vapaakauppasopimuksesta. Tavoitteena on poistaa tullit, purkaa byrokratiaa, avata julkisia hankintoja kilpailulle ja helpottaa investointeja. Yhdysvaltojen ja Euroopan Unionin välinen sopimus on todella merkittävä, sillä se kattaisi jopa puolet koko maailman bruttokansantuotteesta.

Suurin vapaakauppasopimuksen ongelmakohta on investointisuoja, joka parantaisi yhtiöiden ja sijoittajien asemaa yhteiskunnan intressien kustannuksella. Esimerkiksi tupakkayhtiöiden tai luontoa saastuttavien yhtiöiden asema voisi sopimuksella vahvistua, ellei nyt olla tarkkana.

Valtaa uhkaisi siirtyä pois demokraattisesti valituilta ja valvotuilta elimiltä suppealle välimiesten joukolle, joka tulkitsisi valtioiden lakeja.

Investointisuojaa on ajateltu yleensä tarvittavan silloin, kun sovitaan talousyhteistyöstä sellaisen maan kanssa, jonka oikeuskulttuuri ei ole eurooppalaisella tasolla. Todellisuudessa suuryhtiöt ovat kuitenkin investointisuojaan vedoten pyrkineet estämään sellaista lainsäädäntöä, joilla suojellaan ihmisten terveyttä tai luontoa ja ympäristöä. Jos yhtiöt eivät saa tahtoaan läpi, ne yrittävät rahastaa valtioilta korvauksia. Ulkomainen kaivosyhtiö voisi silloin esimerkiksi syyttää Suomea toimintansa haittaamisesta.

Transatlanttisen sopimuksen uhkakuvia on vähätelty sillä, että se ei uhkaa julkisten palveluiden tai ympäristösäännösten nykytasoa. Esimerkiksi eurooppaministeri Alexander Stubb (kok) vaikuttaa riskien suhteen kovin sinisilmäiseltä.

Entä jos ei tyydytäkään nykytasoon, vaan halutaan laajentaa julkisia palveluita? Jos esimerkiksi Suomi asettaisi julkisen terveydenhuollon ensisijaiseksi, kanavoisi siihen varoja ja henkilökuntaa, ja vähentäisi vastaavasti yksityisen terveydenhuollon saamaa julkista tukea? Tämä asettaisi silloin vastakkain Suomen valtion ja Suomeen sijoittaneen kansainvälisen terveysbisneksen edut.

Olisivatko tuolloin veroparatiiseista käsin toimivat terveysyritykset investointisuojan nojalla oikeutettuja korvauksiin Suomen valtiolta?

Ulkomaiset investoinnit ovat hyödyksi silloin, kun ne tukevat tulevaisuuden työpaikkoja, tuotantoa, ja kestävää kehitystä. Sen sijaan investoinnit eivät saa muodostua kehityksen kahleiksi. Miljoonakorvausten uhka ei saa estää viranomaisia torjumasta sosiaalisesti ja ekologisesti kestämätöntä kehitystä.

Vapaakauppasopimuksen saaman negatiivisen julkisuuden jälkeen Euroopan komissio onkin päättänyt lopulta avata prosessia investointisuojan osalta. Maaliskuussa alkaa kolmen kuukauden julkinen kuuleminen, jonka aikana muun muassa kansalaisjärjestöillä on oikeus kommentoida sopimusta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vaatii sopimuksen ongelmakohtien selvittämistä eduskunnalle. Kauppasopimus ei saa estää terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimista eikä korkean tason ympäristönsuojelua. Kyse ei ole suinkaan vain nykytason suojaamisesta ja säilyttämisestä vaan siitä, että tulevaisuudessa voidaan myös pyrkiä parempaan.