Opetusministeriön työryhmä luovutti joulun alla esityksensä lukion tuntijaon uudistamiseksi. Valinnaisuutta esitetään lisättäväksi merkittävästi. Reaaliaineista vain uskonto ja terveystieto jäisivät lukiossa pakollisiksi.
Esitys on herättänyt syystäkin kritiikkiä. Ministeri Erkki Tuomioja (sdp) kummeksuu historian opiskelun valinnaisuutta. Kristillisten vaatimus uskonnonopetuksen lisäämisestä on yliampuva, ottaen huomioon että pakollisia uskonnon kursseja on lukiossa jo nyt enemmän kuin esimerkiksi yhteiskuntaoppia.
Itseäni kummeksuttaa eniten suomalaisen yleissivistyksen tietoinen rapauttaminen. Suomen koulutusjärjestelmän vahvuus on tasa-arvoisuus ja sillä on kyky taata kaikille hyvät lähtökohdat jatko-opintoihin. Olennaista tässä on peruskoulun ja lukion yleissivistävyys.
Liika valinnaisuus pakottaisi nuoret ottamaan valtavan vastuun koko loppuelämää koskevista valinnoista. Monet tiet voivat sulkeutua turhaan, lyhytnäköisistä syistä. On muistettava, että lukiolaiset ovat yhä kasvuikäisiä nuoria ja erot valmiuksissa suuria. Perheiden erilainen kyky tukea nuoria näiden valinnoissa lisää riskiä eriarvoistumiselle.
Miksi valinnaisuus halutaan nostaa opintojen ylimmäksi ohjenuoraksi lukioissa, jos se ei yliopistoissakaan sitä ole? Yliopistoissa ja korkeakouluissa valinnaisuus on monilla opintoaloilla vähäistä. Monissa luonnontieteissä, lääketieteessä ja oikeustieteessä valtaosa opinnoista koostuu kaikille yhteisistä pakollisista kursseista.
Lukion oppiaineet ovat kehittyneet vuosikymmenien, jopa vuosisatojen aikana yhteiskunnan vaatimusten mukaan. Kaikki aineet ovat tärkeitä: luonnontieteet, historia, maantiede, kielet. Jos lukiossa voisi valita kokonaisia aineita pois, jäisi koko yleissivistys peruskoulun harteille.
Valinnanvapaus voi olla hyvä asia esimerkiksi opiskelumotivaation kannalta, mutta sitä ei saa toteuttaa yleissivistävyyden kustannuksella. Nykyisessä kurssimuotoisessa ja luokattomassa lukiossa on jo paljon valinnanvapautta.
Oppiaineiden välisen valinnaisuuden sijaan valinnaisuuden lisääminen voidaan toteuttaa oppiaineiden sisällä. Aineen sisäistä valinnaisuutta voidaan toteuttaa erilaisten esseiden, projektien ja ryhmätöiden avulla, myös lisäämällä valinnaisia kursseja. Näin oppilaat voivat suuntautua kiinnostavina pitämiinsä asioihin.
Lukion tuntijaon uudistamisella on valtava merkitys koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Asiasta tarvitaan laajaa julkista keskustelua.