Koulujen ja lukioiden uskonnonopetus on fossiilinen jäänne yhtenäisuskonnon ajalta. Nykymuotoisena uskonnonopetus tulee kunnille kalliiksi ja on epätarkoituksenmukainen, eikä ota huomioon nyky-yhteiskunnan muuttuvia tarpeita.
Uskonnolla on kouluissa yhä menneen maailman perintönä suhteettoman suuri sija. Esimerkiksi lukioissa on pakollista uskontoa enemmän kuin yhteiskuntaoppia.
Uskonnonopetuksen sijaan olisi tarkoituksenmukaisempaa opettaa eri uskontojen, kulttuurien ja katsomusten sekä eettisen ajattelun tuntemusta muiden aineiden yhteydessä. Parhaiten tämä toteutuisi muuttamalla uskonnonopetus täysin tunnustuksettomaksi ja kaikille yhteiseksi osaksi yhteiskuntaopin opetusta. Näin asiat käsiteltäisiin laajemmassa yhteydessä. https://lapintie.vas.fi/2013/01/24/elamantietoa-uskomusten-sijalle/
Nykymallinen uskonnonopetus on kouluille kohtuuton taloudellinen rasite. Varsinkin suurissa kaupungeissa joudutaan opetus pilkkomaan oppilaiden erilaisten taustojen vuoksi lukuisiin pieniin uskontoryhmiin.
Uskonnonopetus voi toimia myös maahanmuuttajien kotoutumista vastaan. Erilaisuuden leima korostuu, kun maahanmuuttajataustaiset oppilaat eivät osallistu muiden oppilaiden kanssa samaan uskonnonopetukseen.
Arvoisa edustaja.Suosittelen kouluihin Raamatun opetusta koska tämän pivän lapset ovat turvattomia. Itse sain jo koulussa Jumalan sanan siemenen ja myöhemmin sain kuulla pelastuksen evankeliumin ja tulin uskoon Jeesukseen Kristukseen.Sain rauhan Jumalan kanssa ja iankaikkisen elämän.Tätä tarvitsevat lapset ja nuoret ja kaikki ihmiset kaikkialla maailmassa.Toivon teille Jumalan siunausta.
Samaa mieltä! Ajoin asiaa jo kuulessani Espoon opetuslautakuntaan vuosia. Silloin se oli vielä vaikea asia toteuttaa, mutta nyt alkaa olla erilaisia laaja-alaisia näkemyksiä asiasta. Kukin autuas uskossaan, mutta yhteiskunnan tehtävä on opettaa histoariaa ja seurauksia, realiteetteja… Se sopii kaikille, lähtökohdista riippumatta. Suomen koululaitos on tarkoitettu kaille täällä asuville. Näin saammelaajanpohjan erilaisuuksien ymmärtämiselle ja suvaitsevaisuudelle, hyväksyminen on aivan eriasia kuintieto!!!
Uskontojen ja erityisesti eri uskontojen taustojen ja uskomusten tunteminen on nykyajan politiikan ymmärtämisen takia täysin välttämätöntä. Siksi kannatan Lapintien ajatusta siitä, että tunnustukseton, kaikille yhteinen opetus etiikasta ja eri uskonnoista olisi paras ratkaisu. Vaikuttaa siltä, että nykymeno tuottaa vain yksiöitä, joilla ei ole mitään työkaluja ymmärtää maailmanpolitiikkaa, jos toisaalta on vain ev.lut-opin opetus ja toisaalta pelkkä etiikka.
Koskeeko Lapintien bloggaus myös islamin opetusta peruskoulussa etc?
Mielestäni uskonnonopetus, joka käsittää myös uskonnon -historian, tulee säilyttää.
Omana keskikouluaikanani oli myös eri uskontokuntiin kuuluvia oppilaita, eikä se tuottanut mitään ongelmaa.
Eri uskontokuntiin kuuluvien opetuksesta tulee ongelma vain jos siitä tehdään ongelma.
Jos valtiolle käy liian kalliiksi opetuksen antaminen, voitaisiin mielestäni kääntyä seurakuntien puoleen. Uskonnonhistorian tunteminen, on tarpeen uskontokuntaan katsomatta. Se on osa sitä elämänkatsomusta, jonka historiaa olisi syytä tuntea. Usein seurakunta uskollisuus kulkee suvun perintönä.
Historiaa tuntemalla voi paremmin ymmärtää taustatekijöitä, jopa kyseenalaistaa tai vahvistaa asioita.
Nykyisyyden eläminen ilman historian tuntemusta on ainakin jossain määrin tuuliajolla.