• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar

ANNIKA LAPINTIE Kansanedustaja, varatuomari

  • Facebook
  • Twitter
  • Etusivu
  • Taustaa
  • Eduskuntatyö
  • Valokuvia

Eläkeiän nosto rassaa eniten kuluttavan työn tekijöitä

Heikkoa taloustilannetta käytetään verukkeena joka puolelta yhä äänekkäämpinä kuuluville vaatimuksille rakenteellisista uudistuksista. Niillä sanotaan tavoiteltavan työurien pidentämistä. Kiivaimmin ajetaan eläkeiän alarajan nostoa ja opintotuen heikentämistä muuttamalla se lainapainotteiseksi.

Esitetyt toimet ovat kuitenkin tehottomia ja vain lisäisivät epätasa-arvoa.

Eläkeiän alarajan nostosta kärsisivät etenkin ne ihmiset, jotka eivät pitkän työuran sekä raskaan ja kuluttavan työn vuoksi jaksa töissä eläkeikään saakka. Kevyttä työtä tekevien tilanne ei sen sijaan muuttuisi, sillä he voivat halutessaan nykyisinkin jatkaa työelämässä 68-vuotiaaksi saakka. Eläkeiän mekaaninen nosto olisi myös tehotonta: Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan vanhuuseläkkeen alarajan nosto kahdella vuodella 63 vuodesta 65 vuoteen merkitsisi vain 33 000 työllistä lisää.

Myös opintotuen lainapainotteisuus lisäisi epätasa-arvoa. Opiskeluajat eivät lyhenisi, jos opiskelijat joutuisivat tekemään entistä enemmän töitä toimeentulonsa eteen. Epävarma tulevaisuus työmarkkinoilla ei kannusta suuriin opintolainoihin. Hyötyjiä olisivat lähinnä ne opiskelijat, jotka voivat nojautua vanhempiensa taloudelliseen tukeen, eivätkä tarvitse lisätienestejä tai opintolainaa.

Alun ja lopun tuijottamisen sijasta tulisi työuria katsoa kokonaisuutena, ja keskittyä työelämän laatuun. Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää terveyspalveluiden eriarvoistumiseen ja terveyserojen kasvuun. Paremmassa työhyvinvoinnissa ja terveyden parantamisessa on avain myös pidempiin ja parempiin työuriin.

Terveydenhuollossa on jotain pahasti vialla, jos terveys riippuu lompakon paksuudesta ja heikoin tilanne on niillä, jotka eniten palveluja tarvitsisivat. Ei voi olla oikein, jos köyhällä on elinvuosia kymmenen vuotta rikasta vähemmän.

Terveydenhuoltoa koskee sama valitettava ongelma kuin monia muitakin pohjoismaisen hyvinvointimallin osia: pitkän aikavälin tuloksia on vaikea mitata, mutta tämän hetken kustannuksia helppo arvostella yksioikoisesti. Juuri julkisiin terveyspalveluihin satsaamalla voitaisiin työuria todella pidentää ja parantaa sekä luoda pohjaa tulevalle hyvinvoinnille.

Lue myös:

  • Wikileaksin paljastuksista Nobelin rauhanpalkinto
  • Toriparkin kaatuminen on voitto turkulaisille
  • Historiallisen huono ydinvoimaesitys
  • Ympäristöministerin vaihdettava taustapirunsa

Primary Sidebar

vasemmisto

Avainsanat

aseet demokratia elvytys eläkeläiset eläkkeet EU harmaa talous ihmisoikeudet Itämeri julkiset palvelut kehitysyhteistyö kokoomus kunnat köyhyys lapset Nato nuoret Palestiina palkkojen polkeminen pankit perussuomalaiset perustuslaki perustuslakivaliokunta puolustusmenot rauha sote-uudistus talous tasa-arvo terveys toimeentulo Turku turvallisuus työ työntekijät työttömät Ukraina vaalit vanhuus vasemmisto Venäjä veronkierto veroparatiisit verotus YK ympäristö

Facebook

This message is only visible to admins.
Problem displaying Facebook posts.
Click to show error
Error: Server configuration issue

Twitter

Seuraa Twitterissä

Arkistot

© Copyright 2023 - www.vas.fi