Asevelvollisuuden remontti toisi suuria säästöjä

Puo­lus­tus­mi­nis­te­riön väis­ty­vä vies­tin­tä­joh­ta­ja Jyr­ki Ii­vo­nen har­mit­te­li (HS Vie­ras­ky­nä 20. 6.) Suo­men puo­lus­tus­po­li­tii­kan ah­das­ta toi­min­taym­pä­ris­töä. Ii­vo­sen mu­kaan puo­lus­tus­po­liit­ti­sia joh­to­pää­tök­siä teh­dään tun­tei­den poh­jal­ta.

Ylei­seen ase­vel­vol­li­suu­teen luo­te­taan Ii­vo­sen mu­kaan Suo­mes­sa osin sik­si, et­tä se toi­mi hy­vin 70 vuot­ta sit­ten. Ei siis sik­si, et­tä se oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen rat­kai­su ny­kyi­seen yh­teis­kun­taan, tur­val­li­suus­ym­pä­ris­töön ja to­del­li­siin uh­ka­ku­viin. Ii­vo­sen joh­to­pää­tös oli kui­ten­kin kan­sal­li­sen kon­sen­suk­sen mu­kai­ses­ti, et­tä ase­vel­vol­li­suus pi­tää säi­lyt­tää.

Lä­hes ko­ko Eu­roop­pa on luo­pu­nut ase­vel­vol­li­suu­des­ta. Laa­ja­mit­tai­seen aluei­den val­taa­mi­seen pe­rus­tu­van so­dan uh­ka­ku­va on väis­ty­nyt. YK-jär­jes­tel­mä, Eu­roo­pan yh­den­ty­mi­nen ja ta­lou­del­li­nen kes­ki­näis­riip­pu­vuus ovat teh­neet val­loi­tus­so­das­ta to­den­nä­köi­syy­del­tään sa­maa luok­kaa ydin­so­dan kans­sa.

Suo­mes­sa ase­vel­vol­li­suut­ta ja so­dan mör­köä pi­tää hen­gis­sä tal­vi­so­dan trau­ma. Yli 70 vuot­ta myö­hem­min uh­ra­taan val­ta­vas­ti re­surs­se­ja yhä epä­to­den­nä­köi­sem­män suur­so­dan tor­jun­taan. Unoh­de­taan, et­tä tal­vi­so­ta oli osa maail­man­pa­loa, jo­ka syt­tyi vuo­sien vi­han­liet­son­nan, vas­tak­kain­aset­te­lun ja ase­va­rus­te­lun jäl­keen. De­mo­kra­tia oli pu­ris­tuk­sis­sa, ja suu­rin osa Eu­roop­paa eli dik­ta­tuu­reis­sa. Oli­si­ko jo ai­ka he­rä­tä ny­kyai­kaan?

Va­sem­mis­tos­sa vuon­na 2010 hah­mo­tel­tu vaih­to­eh­to ase­vel­vol­li­suu­del­le läh­tee sen to­si­asian tun­nus­ta­mi­ses­ta, et­tä so­dan uh­ka ei ole ajan­koh­tai­nen. Ase­vel­vol­li­suus voi­daan “va­ras­toi­da” pa­han päi­vän va­ral­le: osa ikä­luo­kas­ta si­joi­te­taan ase­pal­ve­luk­sen si­jaan val­mius­re­ser­viin, jo­ka kou­lu­tet­tai­siin vas­ta tur­val­li­suus­ti­lan­teen si­tä vaa­ties­sa. Ny­kyis­tä pie­nem­pi ar­mei­ja sai­si pa­rem­man kou­lu­tuk­sen, ja val­mius rau­han­tur­va­toi­min­taan ja si­vii­li­krii­sien tor­ju­mi­seen pa­ra­ni­si. Suo­men Na­to-jä­se­nyy­den mal­li tor­juu.

Ajat­te­lu sai vas­ta­kai­kua ase­vel­vol­li­suut­ta poh­ti­neen Ris­to Sii­las­maan työ­ryh­män ra­por­tis­sa. Sii­nä esi­tel­tiin mal­li, jos­sa puo­let ase­pal­ve­luk­seen as­tu­vis­ta sai­si nel­jän kuu­kau­den poh­ja­kou­lu­tuk­sen ja oli­si sen jäl­keen val­miu­des­sa saa­maan tar­vit­taes­sa li­sä­kou­lu­tus­ta. Mal­li ei ole eden­nyt, vaik­ka ny­kyi­nen hal­li­tus­oh­jel­ma ja hal­li­tuk­sen tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen se­lon­te­ko esit­tä­vät tu­keu­tu­mis­ta ra­port­tiin.

Ase­vel­vol­li­suu­den re­mont­ti toi­si mer­kit­tä­viä ra­ken­teel­li­sia sääs­tö­jä, kun jo­ka vuo­si tu­han­net nuo­ret aloit­tai­si­vat työn ja opis­ke­lun ny­kyis­tä ai­kai­sem­min. Sii­las­maan ra­por­tin mu­kaan nel­jän kuu­kau­den mal­li toi­si kan­san­ta­lou­teen 900 mil­joo­nan eu­ron hy­vin­voin­ti­vai­ku­tuk­sen. Suo­ria sääs­tö­jä puo­lus­tus­me­noi­hin tu­li­si 57 mil­joo­naa eu­roa vuo­des­sa, ja vai­ku­tus­ta voi­mis­tai­si si­vii­li­pal­ve­luk­sen uu­dis­ta­mi­nen.

Mal­lia voi­tai­siin ot­taa myös muis­ta Poh­jois­mais­ta. Ruot­si on jo luo­pu­nut ase­vel­vol­li­suu­des­ta. Tans­kas­sa ase­pal­ve­luk­sen suo­rit­taa noin 30 pro­sent­tia mie­his­tä, ja pal­ve­luk­sen kes­to on sa­ma nel­jä kuu­kaut­ta kuin Sii­las­maan mal­lis­sa.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide -sivulla 26.6.2013