Ihmisen toiminnalla on ollut kiistämättä monia seurauksia Itämeren eliöstölle. Veden saastumisen, tiettyjen kalalajien liikakalastuksen ja tulevaisuudessa enenevässä määrin myös ilmastonmuutoksen seurauksena ovat monet lajit muuttuneet uhanalaisiksi ja toiset taas lisääntyvät ylen määrin.
Aiemmin Suomen luonnosta jo hävinneeksi luultu merimetso on viime vuosina lisääntynyt nopeasti. Pesiä on laskettu enimmillään olleen jopa 16 000. Kukaan saaristossa liikkuva ei voi olla asiaa huomaamatta. Merimetsojen ulosteet ovat maalanneet Turun saaristossakin valkoisiksi joitakin niiden valitsemia pesimäkareja.
Merimetso on luonnonsuojelulain ja EU:n rauhoittama lintu. Monet saariston asukkaat, kalastajat ja saaristossa liikkujat ovat lintujen yleistyttyä esittäneet vaatimuksia kannan rajoittamiseksi. Paikoin oikeutta on otettu myös omiin käsiin, ja pesiä on tuhottu jopa laittomasti. Tätä ei voi missään tapauksessa hyväksyä.
Kaikki eivät kuitenkaan ole tilanteesta harmissaan. Eräs kauan kärsinyt saariston harvinainen asukki on jopa pelastumassa talviruokinnan ja merimetson ansiosta.
Viime vuosina on käynyt ilmi, että merikotkat ovat oppineet käyttämään ravinnokseen merimetson poikasia. Uhanalainen kotkakanta on merimetson ansiosta alkanut elpyä.
Nykyään jotkut jopa väittävät, että merikotkia alkaa olla saaristossa liikaa (ÅU 20.6.). Ihmisten jatkaessa omaa kiistelyään merimetso-ongelma näyttää ratkeavan itsestään. Taitaa sittenkin olla parasta, että me ihmiset keskitymme vain omaan elämäämme, ja annamme luonnon hoitaa itse omansa.