Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini huusi tänään eduskunnassa kovaan ääneen ja väänteli naamaansa.
Soini ei ymmärrä, että huutamalla ei eurokriisiä karkoteta.
Euroaluetta uhkaa talouslama. Vaarana on, että myös Suomi ajautuu syvään taantumaan. Maamme talous on tiukasti kytköksissä ulkomaankaupan kautta euroalueeseen. Mitä syvempään kriisiin euroalue ajautuu, sitä vakavammat ovat kriisin seuraukset myös Suomessa.
Emme voi yhtäkkiä yllättäen vain laittaa ”piikkiä kiinni”. Sen sijaan oleellista on, kuka tukea saa ja millä ehdoilla. Vasemmistolla on tässä kolme keskeistä periaatetta.
Kriisin pääsyyllisten eli pankkien ja sijoittajien on kannettava suurempi vastuu kriisin kustannuksista. Kreikan velkojen leikkaaminen oli hyvä asia, joka siirsi jo laskua pankkien maksettavaksi.
Nyt on tärkeää säätää rahoitusmarkkinavero, jonka avulla voimme sekä rahoittaa kriisin kustannuksia että vähentää haitallista keinottelua.
Kansalaisten päätösvaltaa on vahvistettava markkinoiden ylivallan sijaan. Tätä puolustaa yksimielisen päätöksenteon korostaminen määräenemmistöjen sijaan Euroopan unionissa.
Tuuleen huutamalla ei vahvisteta eurooppalaisia hyvinvointirakenteita. On huolehdittava siitä, että sosiaaliturva ja julkiset palvelut ovat kaikkialla Euroopassa ihmisten saatavilla erityisesti taantuman oloissa, jolloin niitä eniten tarvitaan.
Kriisiä on tähän saakka yritetty torjua vakausvälineiden ERVV ja EVM avulla. Niiden keinot eivät kuitenkaan riitä, vaan näyttää siltä, että tarvitaan leveämpiä hartioita. Niitä etsitään nyt kansainväliseltä valuuttarahastolta ja Euroopan keskuspankilta.
Näissä päätöksissä mukana oleminen on kaikkien suomalaisten etu, toisin kuin mitä perussuomalaiset väittävät. Demokratiaa, pankkien vastuuta ja hyvinvointia on puolustettava.
Suomen äkkinäinen yksipuolinen irtautuminen euroalueesta johtaisi maamme arvaamattomiin ja entistä syvempiin talousvaikeuksiin.
Sitä varmempi talouslama saadaan mitä enemmän muiden velkoja kaadetaan veronmaksajien niskaan. Kuka oikeasti uskoo esimerkiksi Kreikan maksavan lainansa? Kreikka ei tuosta suosta nouse koskaan ellei lainoja anneta anteeksi. Hallituksen valitsemalla tiellä tulee näitä lainoja korkoineen aikojen saatossaa maksettavaksi n. 30-50 miljardia koroista riippuen. Ja tässä puhutaan vain yhdestä tuettavasta, muita on kohta jonossa Tähän kun yhdistetään jokatapauksessa eurooppaan iskevä lama, on lama suomessakin jo väistämätön. EKP:ta voi tosiaan huudella apuun, onhan se yksi kriisin suurimpia syyllisiä. Voidaan vain toivoa että EKP löytää Suomenkin takaamat rahavarat markkinoilta edes kohtuullisella korolla. Samoin voidaan huudella yksimielisyysperiaatteen perään, mutta se juna taisi mennä jo. Lissabonin sopimuksenkin perään voisi huudella, mutta eipä kukaan taida muistaa sellaista koskaan olleenkaan. Koska Suomen pitäytyminen euroalueessa johtaa maamme arvattaviin ja entistä syvempiin talousvaikeuksiin, voitaisiin jo harkita sitä toistakin vaihtoehtoa. Vasemmistoliiton kolme esittämääsi periaatetta ovat pelkkää sanahelinää, joiden yli on jo kävelty.