EU:n valtiovarainministerit neuvottelevat tänään pysyvästä Euroopan tukimekanismista. Suomi ei ole kriisiä aiheuttanut, mutta Suomi on valmis auliisti ottamaan suuren osan kriisin laskusta suomalaisten veronmaksajien kannettavaksi.
Suomea sidotaan yhä tiukemmin ennennäkemättömään tulonsiirtoon EU-maiden kansalaisilta suurille pankeille. Vaikka pysyvä tukimekanismi tuo mahdollisuuden siirtää osan kustannuksista sijoittajille, kasvatetaan tukea 500 miljardiin ja jäsenmaiden tukivelvollisuus vahvistetaan. Emme voi sitä hyväksyä.
Unionin perussopimuksessa sovittiin kunkin unionimaan vastaavan itse asioistaan. Siitä on syytä pitää kiinni. Vasemmisto on johdonmukaisesti vastustanut suoria lainoja ja takauksia ongelmamaille.
Tuki EU-maille on välillisesti tukea pankeille. Oikeudenmukaista olisi antaa pankkien kantaa oman toimintansa riskit ja kunkin maan hallituksen itse vastata omista lainoistaan. Kevytmielisesti jonkin unionimaan hallitukselle lainanneet pankit ja suursijoittajat kärsikööt nahoissaan, jos holtiton maa ei suoriudu veloistaan.
Jos jokin pankki tähän kaatuu, niin sen maan hallitus ottakoon pankin haltuunsa. Silloin pankin omistajat kärsivät pankkinsa kevytmielisyydestä ja keinottelusta.
Euromaiden hallitusten johtajat sopivat 11.3. väliaikaisen tukijärjestelyn (ERVV) korottamisesta. Suomi on jo antanut sille 8 miljardin takuut. Yksityiskohdat jätettiin auki siitä, miten ERVV:n antolainauskyky korotetaan 250 miljardista 440 miljardiin. Pahimmillaan Suomen takuu kasvaisi ERVV:ssä kaksinkertaiseksi. Lisäksi sovittiin uudesta pysyvästä tukimekanismista.
Lopullisesti näistä asioista päätetään 24. – 25.3. pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Eipä taida Suomen valtiovarainministerillä pokka riittää sanoa pankkiireille edes poikittaista sanaa.