Eduskunnassa äänestettiin tänään Suomen osallistumisesta EU:n taistelujoukkoihin. Suomi sitoutuu päivystysvuorollaan lähettämään joukkoja konfliktialueille 10 päivän varoitusajalla. Taistelujoukkojen toimintasäde on Brysselistä 6000 kilometriä.
EU:n taisteluosastoja on pidetty valmiudessa vuodesta 2007 alkaen ja niiden ylläpitämiseen on käytetty eri Euroopan maissa satoja miljoonia euroja. Kertaakaan joukkoja ei ole käytetty.
Vasemmiston kansanedustajien lisäksi vain yksi demari äänesti taistelujoukkoja vastaan. Myös yleensä niin EU-kriittiset perussuomalaiset kannattivat EU:n taistelujoukkoja. Herää kysymys, mikä on Soinin porukan Nato-kanta? Eikö kansa tiedäkään?
Nyt tähän toimintaan esitetään Suomessa satsattavaksi ensi vuodelle 11,9 miljoonaa euroa, mikä on yli kymmenen prosenttia Suomen koko sotilaallisen kriisinhallinnan menoista. Kustannus vuosille 2009-2011 on 27,8 miljoonaa euroa.
Kokoomus korostaa nyt tiukkaa talouskuria joka alalla. Armeija saa ilmeisesti kokoomukselta erivapauden säästötalkoista. Mikä on rahan haaskausta ellei tämä?
Maailmalla on käynnissä lukuisia konflikteja, humanitaarisia kriisejä ja luonnonmullistuksia, joissa tarvitaan kipeästi kansainvälisen yhteisön apua. Tehokasta apua voisivat antaa mm. YK ja sen alajärjestöt, kehitysyhteistyön eri toimijat, kansalaisjärjestöt ja myös esimerkiksi EU siviilikriisinhallinnan keinoin.
Tyhjän panttina seisoviin taisteluosastoihin satsatut rahat ovat pois kehitysyhteistyöstä ja siviilikriisinhallinnasta, jotka olisivat tehokkaampia keinoja auttaa kriisialueiden ihmisiä.