Koko oppositio jätti tänään eduskunnassa välikysymyksen, mitä aioitaan tehdä suomalaisen työn puolustamiseksi ja harmaan talouden torjumiseksi.
Työsuojelutarkastuksiin ei ole riittävästi rahaa, joten palkkojen polkemiseen ja verojen kiertämiseen ei pystytä puuttumaan. Filunkiyrittäjät saavat selvän kilpailuedun, eivätkä rehellisesti toimivat yritykset pysty tällaisessa tilanteessa voittamaan urakkatarjouksia.
Tätä esiintyy etenkin rakentamisessa, teknologiateollisuudessa ja palveluissa. Uskomatonta on, että myös kunnat ja valtio syyllistyvät hämäräfirmojen käyttöön. Pahoin pelkään, etttä kilpailuttamisen myötä tämä vain lisääntyy.
Suomessa tehtävää työtä uhkaa epäreilu kilpailu ja työpaikkojen siirtäminen Suomesta ulkomaille. Syyskuussa työvoima- ja elinkeinotoimistoissa oli 243 000 työtöntä työnhakijaa ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen.
Nyt välikysymyksellä halutaan vastausta siihen, mitä hallitus aikoo tehdä harmaan talouden suitsimiseksi. Tilanne on niin huolestuttava, että vastaukseksi ei kelpaa se, että seuraava hallitus ottaa sitten asian hoitaakseen.
Suomessa pyöritetään varovaisimpienkin arvioiden mukaan liikevaihdoltaan kymmenen miljardin suuruista harmaan talouden bisnestä. Pelkkä vierastyövoiman ja veroja maksamattomien työntekijöiden syyllistäminen ei ole koko totuus. Hallitus, Ek ja suuret yritykset sallivat tämän tapahtua. Keinoja ongelman poistamiseen on ja niitä on ehdotettu, mutta hallitus ei halua puuttua painokkaasti asiaan.
Tilaajavastuulaki oli hyvä yritys toimia edes jollakin lailla, mutta sanktiot ovat tällä hetkellä suunnilleen luokkaa nuhtelu ja luunappi. Liiketoiminnan rajoittamista kielloin on myös turhan helppo kiertää. Esimerkiksi Virossa on tällä hetkellä jo n. 16.000 suomalaisen sosiaaliturvatunnuksen omaavaa henkilöä. Näistä useilla on takanaan konkursseja, liiketoimintakieltoja tai vastaavaa. Kuitenkin samat henkilöt vuodesta toiseen ovat yritysten johtotehtävissä ja pyörittävät hämäräbisneksiä.
Ay-liikkeet ovat jo kauan hakeneet kanneoikeutta (*) itselleen. Neuvottelut ovat aina kariutuneet milloin minkäkin verukkeen turvin. Kanneoikeus olisi ainakin toimiva keino saada työntekijän ääni kuuluville ja samalle viivalle muiden samaa työtä tekevien kanssa. Miksi verotulot eivät kelpaa hallitukselle ja elinkeinoelämän keskusliitolle?
Oikeusministeriö ja poliisin harmaan talouden yksikkö hakivat n. 6 miljoonan euron määrärahaa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä kumpaakaan ei ollut huomioitu millään lailla. Hallituksen mielestä ongelma siis on vähäinen. Mikä on syynä, ettei esim. 5 miljardin euron lisätulot kiinnosta? Omat intressit päättäjillä? Pelkkien suorien verotulojen lisäksi on huomioitava hyöty, joka saataisiin lisääntyvien työpaikkojen osalta ja kotimaisten yritysten töiden saannin lisääntyminen. Raha siis yksinkertaisesti virtaisi omaan laariin.
Rehelliset suomalaiset yrittäjät ovat tarjouskilpailutilanteessa tuskaisen paikan edessä. Yritys, joka maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja hoitaa muutenkin velvoitteensa lakien ja säädösten mukaisesti, ei pärjää epärehellistä kilpakumppaniaan vastaan.
Harmaan talouden ongelma maassamme on suuri ja kasvaa edelleen, jos pikaisiin ja tarmokkaisiin toimiin ei ruveta välittömästi. Kaikkien tutkimusten ja selvitysten mukaan harmaan talouden torjuntaan panostetut rahat maksavat lyhyelläkin aikavälillä itsensä monin kertaisina takaisin. Summat, jotka valtion kassasta vuosittain jäävät puuttumaan, ovat sen suuruisia, että niillä korjattaisiin valtion- ja kuntataloutta jo tuntuvasti.