ANNIKA LAPINTIE Kansanedustaja, varatuomari

Header Right

Main navigation

perustuslakivaliokunta

Ihmisoikeudet perustuslakivaliokunnan työssä

by

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana on toisinaan ollut ällistyttävää törmätä mitä hätkähdyttävämpiin kommentteihin valiokunnan toiminnasta ja jopa sen jäsenistä. Esimerkiksi julkisuudessa on luonnehdittu valiokunnan jäseniä ”keltanokiksi”. Tämä ei kuitenkaan anna lähellekään oikeaa kuvaa valiokunnan kokoonpanosta.

Nykyisen perustuslakivaliokunnan jäseninä istuu muun muassa kahden eduskuntapuolueen puheenjohtajat, jotka molemmat ovat myös työskennelleet ministereinä, Vihreiden Ville Niinistö ja Rkp:n Anna-Maja Henriksson. Samoin valiokunnan jäsenenä on juuri suurella äänimäärällä kokoomuksen varapuheenjohtajaksi valittu Antti Häkkänen. Valiokunnassa on jäsenenä myös Ilkka Kantola, joka on aikaisemmin toiminut piispana ja kuten tunnettua, on luterilaisen kirkon johto pitänyt korkeassa arvossa ihmisoikeuksia. Suurimman eduskuntapuolueen, keskustan edustajana valiokunnan varapuheenjohtajana toimii entinen ministeri ja laajalti eri puolueissa arvostusta nauttiva Tapani Tölli.

Perustuslakivaliokunnan 17 jäsenestä on seitsemällä juristin koulutus ja lisäksi valiokunnan sihteereinä on kolme taitavaa valtiosääntöoikeuteen ja perusoikeuksiin perehtynyttä sekä akateemisesti ja ammatillisesti ansioitunutta valiokuntaneuvosta.

Perustuslain 74 pykälän mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perustuslakivaliokunnan harjoittama lainsäädännön ennakollinen valvonta on tärkein perustuslainmukaisuuden valvonnan muoto Suomessa. Valiokunnan lausuntokäytännöllä on keskeinen merkitys myös tuomioistuinten tulkitessa perustuslain säännöksiä. [Read more…] about Ihmisoikeudet perustuslakivaliokunnan työssä

Sananvapauteen kuuluu myös vastuu sanomisista

by

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie korosti sananvapauden haasteita käsittelevässä seminaarissa, että vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu, joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus sekä mahdollisuus vallankäytön julkiseen kritiikkiin ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta.

Samalla Lapintie muistutti, ettei sananvapauteen viittaamalla voi oikeuttaa muiden perusoikeuksien loukkaamista.

– Sananvapaus ei ole ehdoton oikeus, vaan se on suhteutettava perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuteen. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan todennut, että koska tasa-arvo on yksi demokraattisen ja moniarvoisen yhteiskunnan kulmakiviä, voi joissain tapauksissa olla välttämätöntä estää puheet, joilla kiihotetaan suvaitsemattomuuteen perustuvaan vihaan.

– Sananvapauteen kuuluu eittämättä myös vastuu sanomisista. Toisen mielipiteen ja ihmisarvon kunnioittaminen on hyvä – ja mielestäni välttämätön – lähtökohta julkiselle keskustelulle. [Read more…] about Sananvapauteen kuuluu myös vastuu sanomisista

by

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintien puheenvuoro Miten kielelliset oikeudet toteutuvat Suomessa? – seminaarissa ja kuulemistilaisuudessa 17.5.2016

Miten turvataan kielelliset perusoikeudet?

Hyvät seminaarin osanottajat,

perustuslakimme sisältää laaja-alaisen ja modernin perusoikeusluettelon, joka muodostaa demokratiallemme vahvan perustan. Yhdenvertaisuus, oikeus vapauteen ja koskemattomuuteen, sananvapaus, oikeus äänestää ja olla ehdolla vaaleissa, oikeus asianmukaiseen oikeusturvaan ja niin edelleen.

Perusoikeusluettelossa ovat myös kielelliset oikeudet. Oikeus käyttää omaa kieltään on itsessään perusoikeus. Samalla sillä on oleellinen merkitys kansalaisten muiden perusoikeuksien toteutumiselle. Esimerkiksi demokratian ydin, vaali- ja osallistumisoikeudet, ei voi toteutua ilman oikeutta saada tietoa omalla kielellään.

Niin mediassa kuin toreilla ja turuillakin kielellisistä oikeuksista puhuttaessa puhutaan kansalliskielistämme suomesta ja ruotsista. Näiden kansalliskielten osalta perustuslain säännös sisältyi hallitusmuotoon jo ennen perusoikeusuudistusta. Säännöksen mukaan lailla turvataan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Julkisen vallan on lisäksi huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Säännös ei rajoitu ainoastaan suomen ja ruotsin kieleen. Kansalliskielten lisäksi perustuslaissa mainitaan erikseen kolme ryhmää: saamelaiset, romanit ja viittomakieltä käyttävät. Suomessa käytetään inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Suomalaisen viittomakielen lisäksi meillä käytetään suomenruotsalaista viittomakieltä. [Read more…] about

http://lapintie.vas.fi/2016/05/17/2205/