Avainsanat: ,

Perustuslakivaliokunnan lausunto sote-uudistuksesta valmis

kesäkuu 29, 2017

Pitkän työn jälkeen saimme vihdoin tänään valmiiksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnon sote-uudistuksesta. Tässä tiedote lausunnostamme.

Perustuslakivaliokunta: maakuntien sote-palveluiden yhtiöittämisvelvollisuudesta luovuttava

Perustuslakivaliokunnan lausunto maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamisesta on valmistunut.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan arvioinut, toteuttavatko hallituksen ehdotukset perustuslaissa säädetyn julkisen vallan velvollisuuden turvata jokaiselle yhdenvertaisesti riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että sote-palveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi. Valiokunta suhtautuu myönteisesti myös asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamiseen.

Hallituksen esitys ei kuitenkaan turvaa kaikissa tilanteissa riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti kaikille. Hallituksen esittämä maakunnan velvollisuus yhtiöittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on perustuslain vastainen. Valiokunnan mielestä perustuslaki edellyttää, että maakunta voi myös itse tuottaa sote-palveluja. Julkisella vallalla tulee olla omalla tuotannollaan tosiasialliset mahdollisuudet turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tilanteessa, jossa palvelutuotantoa ei markkinaperusteisesti synny.

Valiokunta pitää lisäksi uuden palvelujärjestelmän käyttöönottoaikataulua epärealistisena ja peruspalvelut vaarantavana. Valinnanvapausjärjestelmä tulee ottaa käyttöön hallitusti ja niin, että uudistuksen voimaantuloa porrastetaan.

Lisäksi hallituksen esityksessä on esitetty yksityistettäväksi suuri määrä julkisia tehtäviä sellaisella tavalla, että perustuslain asettamat vaatimukset koskien julkisen hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle eivät täyty.

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistus saadaan lausunnossa esitetyin korjauksin tai muutoin perustuslainmukaisella tavalla toteutettua.

Perustuslakivaliokunta pitää maakuntahallintoa koskevia lakiehdotuksia hyväksyttävinä. Perustuslaki ei estä säätämästä uudesta hallinnon tasosta ja siirtämästä kuntien tehtäviä maakunnille.

Avainsanat: , , , ,

Sote-uudistus yhä raakile

maaliskuu 7, 2017

Sote-uudistus tarvitaan, se on selvä. Nykyjärjestelmän ongelmia ovat perusterveydenhuollon huono saatavuus, pitkät jonot sekä palveluketjujen rikkonaisuus. Asiakasmaksut ovat muihin maihin verrattuna korkeita ja kunnat kamppailevat kasvavien menopaineiden kanssa. Järjestelmä ei ole demokraattisimmasta päästä, sillä päätöksenteko on loitonnut erilaisiin kuntayhtymiin, sairaanhoitopiireihin ja sote-alueisiin.

Maakunta- ja sote-uudistuksen piti vastata näihin haasteisiin. Matkan varrella suunta on muuttunut, ja Sotesta on tulossa monimutkainen yhtiöittämis- ja yksityistämisprojekti, jossa demokratia uhkaa jäädä näennäiseksi.

Hallituksen rakentamassa 18 maakunnan ja 12 sote-alueen mallissa on rahoituksen päävastuu valtiolla. Vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ohjaa kyllä palvelutuotannon järjestämistä tilaajana, mutta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan sote-palvelulaitos. Se koordinoi ja ostaa palvelut maakunnan julkisilta osakeyhtiöiltä ja yksityisiltä yrityksiltä.

Yksityisen palvelutuotannon ylikorostuminen toimii sote-uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita vastaan. Samalla valinnanvapaus voi ennennäkemättömällä tavalla avata bisnesmahdollisuuksia kansainvälisille terveysyhtiöille. Esimerkiksi Ruotsissa valinnanvapaus on johtanut alueelliseen eriarvoistumiseen ja terveyserojen kasvuun.

Sote- ja maakuntauudistuksessa pitää arvioida, onko maakuntien itsehallinto aitoa. Kuntien itsehallinto on perustuslaissamme määritelty tiukasti ja kunnille on turvattu verotusoikeus. Kun päätöksentekovaltaa ollaan nyt siirtämässä merkittävällä tavalla kunnilta maakunnille, on syytä pohtia pitäisikö myös perustuslaissa säätää maakuntien itsehallinnosta yksityiskohtaisemmin.

Itsehallintoa ei tee se, että maakunnilla on vaaleilla valittu valtuusto. Valtuustolla pitää olla myös todelliset vaikuttamismahdollisuudet. Lisäksi aito itsehallinto edellyttää toimivaa rahoitusratkaisua. Olisiko järkevintä järjestää rahoitus maakuntien itsensä keräämän veron ja valtion tasoitusrahoituksen turvin? Jos nyt kunnille maksettavia valtionosuuksia ohjataan maakunnille, niin veroaste ei vaihtelisi maakuntien välillä kohtuuttomasti.

Hallituksen esittämä valtionrahoitus antaa valtiolle vallan määritellä, millä summalla sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava. Maakuntavaltuustojen tosiasiallinen päätösvalta on vähäistä, kun raha tulee valtionvarainministeriöstä, palveluita ohjataan tiukasti sosiaali- ja terveysministeriöstä ja lisäksi maakunnan julkiset palvelut on yhtiöitetty sote-palvelulaitoksen taakse.

Hallinnollisten uudistusten tavoitteena pitäisi olla hallinnon yksinkertaisuus, demokraattisuus ja avoimuus. Toteutuuko tämä nyt sote-uudistuksessa? On päinvastoin pelättävissä, että demokraattisesti valittujen päätöksentekijöiden mahdollisuus tiedonsaantiin, ohjaukseen ja päätöksentekoon uhkaa jopa heikentyä.

Asiakkaan kannalta järjestelmästä on tulossa monimutkainen. Ihmisten omalle vastuulle jää paljon valintoja, on asiakasseteleitä ja erilaisia palveluntarjoajia, joita pitäisi osata vertailla. Voidaan myös perustellusti kysyä, miten turvataan kansalaisten perusoikeuksien, kuten sosiaaliturvan, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen, jos julkisen vallan käyttöä siirretään voittoa tavoitteleville osakeyhtiöille.

Annika Lapintie
Kansanedustaja
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
Turku

Kirjoitus on julkaistu KoroiSet -lehdessä. Koko lehden voi lukea täällä.

Avainsanat: , , , ,

Perustuslakikontrollin toimivuus edellyttää luottamusta

maaliskuu 2, 2017

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintien avauspuheenvuoro Perustuslakikontrolli ja perustuslakivaliokunnan työn kehittäminen -kutsuseminaarissa 2.3.2017

Perustuslaki poikkeaa muista laeista siinä, että se muodostaa kehyksen koko kansalliselle oikeusjärjestykselle. Toisaalta, perustuslaki ja tosiasiallinen poliittinen päätöksentekojärjestelmä ovat vuorovaikutussuhteessa keskenään. Perustuslaki vaikuttaa osaltaan myös siihen, miten kansalaisten yhteiskunnalliseen mielipiteenmuodostukseen perustuva maan poliittinen järjestelmä – oikeusvaltiollinen demokratia – toimii.

Nämä uuden, 1. maaliskuuta vuonna 2000 voimaan tulleen, perustuslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perustelumaininnat paikantavat myös tämän päivän seminaarin maaperää; perustuslakikontrollia ja perustuslakivaliokunnan työn kehittämistä. Kyse on siitä, että perustuslakivaliokunta haluaa osallistua siihen yhteiskunnalliseen keskusteluun, jossa arvioidaan mahdollisuuksia kehittää perustuslain vaalimisen muotoja. Omasta puolestani valiokunnan puheenjohtajana pidän tärkeänä, että tällaista keskustelua käydään.

› Lue koko artikkeli

aseet demokratia EU ihmisoikeudet julkiset palvelut kokoomus köyhyys lapset Nato rauha talous tasa-arvo terveys toimeentulo Turku turvallisuus työ työntekijät työttömät vasemmisto veronkierto veroparatiisit verotus YK ympäristö

Juttuarkisto

Haku

Vasemmistoliitto