Avainsanat: , , , , ,

Maakunnille aito itsehallinto

kesäkuu 6, 2016

Annika Lapintie
Kansanedustaja (vas)
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

Ajankohtaiskatsaus Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston kokouksessa 6.6.2016

Hyvät ystävät,

maakunta- ja sote-uudistusta valmistellaan 18 itsehallintoalueen pohjalta. Rahoituksen päävastuu on valtiolla, lisäksi hallitus on luvannut selvittää maakuntien osittaista omaa verotusoikeutta.

On selvää, että sote-uudistus tarvitaan. Nykyjärjestelmän ongelmia ovat erityisesti perusterveydenhuollon huono saatavuus, pitkät jonot sekä palveluketjujen rikkonaisuus. Asiakasmaksut ovat muihin maihin verrattuna korkealla tasolla. Kunnat puolestaan kamppailevat kasvavien menopaineiden kanssa.

Uudistuksen alkuperäisenä tarkoituksena olikin juuri perusterveydenhuollon vahvistaminen ja palvelujärjestelmän yhtenäistäminen. Matkan varrella suunta on muuttunut  – on pelättävissä että sotesta tuleekin yhtiöittämisen ja yksityistämisen projekti.

Laajalla valinnanvapaudella luodaan bisnesmahdollisuuksia kansainvälisille jättimäisille terveysyhtiöille, joiden tiedetään välttelevän veroja. Entä kuka tulevaisuudessa kantaa vastuun kokonaisuudesta, kun palvelutuotanto hajoaa lukuisiin yhtiöihin? Järjestämisvastuu jää maakunnille, mutta niiden todellinen ohjausmahdollisuus ja mahdollisuus varmistaa palveluketjujen saumattomuus yhtiöviidakossa jää todennäköisesti heikoksi. › Lue koko artikkeli

Avainsanat: , , , , ,

Ministeri perääntyi ilmaistyövoimastaan

kesäkuu 1, 2016

”Teille ei tunnu kelpaavan mikään!”, tiuskaisi työministeri Jari Lindström (ps) kiukkuisesti eduskunnan kyselytunnilla 14.4.2016, kun kritisoin hänen markkinoimaansa työnäytettä, jossa työttömät ”pääsevät” töihin ilman palkkaa, lomia, työterveyshuoltoa ja eläkkeen kertymistä.

No, uuden ilmaistyöntekijäluokan luominen ei todellakaan kelpaa meille Vasemmistoliitossa. Sen sijaan oikeita työpaikkoja luovat toimet kelpaisivat mainiosti, esimerkiksi työllisyysmäärärahojen merkittävästä nostosta ministeri saisi takuulla paljon kaipaamaansa kiitosta ja kehua.

Nyt Lindström onkin ilmoittanut luopuvansa työnäytteestä erillisenä uutena mallina. Ylpeys ei kuitenkaan anna vielä hänelle myöten luopua lempilapsesta kokonaan, vaan nyt ajatuksena on pohtia voisiko työnäytteen istuttaa työkokeilun sisälle. Jatkokommentin perusteella voi kuitenkin arvioida todellisuuden puraisseen viimein ministeriäkin: ”Sitten katsotaan, voiko sitä viedä eteenpäin. Jos se menee liian vaikeaksi, emme rupea hakkaamaan päätä seinään.” › Lue koko artikkeli

Avainsanat: , , ,

toukokuu 17, 2016

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintien puheenvuoro Miten kielelliset oikeudet toteutuvat Suomessa? – seminaarissa ja kuulemistilaisuudessa 17.5.2016

Miten turvataan kielelliset perusoikeudet?

Hyvät seminaarin osanottajat,

perustuslakimme sisältää laaja-alaisen ja modernin perusoikeusluettelon, joka muodostaa demokratiallemme vahvan perustan. Yhdenvertaisuus, oikeus vapauteen ja koskemattomuuteen, sananvapaus, oikeus äänestää ja olla ehdolla vaaleissa, oikeus asianmukaiseen oikeusturvaan ja niin edelleen.

Perusoikeusluettelossa ovat myös kielelliset oikeudet. Oikeus käyttää omaa kieltään on itsessään perusoikeus. Samalla sillä on oleellinen merkitys kansalaisten muiden perusoikeuksien toteutumiselle. Esimerkiksi demokratian ydin, vaali- ja osallistumisoikeudet, ei voi toteutua ilman oikeutta saada tietoa omalla kielellään.

Niin mediassa kuin toreilla ja turuillakin kielellisistä oikeuksista puhuttaessa puhutaan kansalliskielistämme suomesta ja ruotsista. Näiden kansalliskielten osalta perustuslain säännös sisältyi hallitusmuotoon jo ennen perusoikeusuudistusta. Säännöksen mukaan lailla turvataan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Julkisen vallan on lisäksi huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Säännös ei rajoitu ainoastaan suomen ja ruotsin kieleen. Kansalliskielten lisäksi perustuslaissa mainitaan erikseen kolme ryhmää: saamelaiset, romanit ja viittomakieltä käyttävät. Suomessa käytetään inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Suomalaisen viittomakielen lisäksi meillä käytetään suomenruotsalaista viittomakieltä. › Lue koko artikkeli

aseet demokratia EU ihmisoikeudet julkiset palvelut kokoomus köyhyys lapset Nato rauha talous tasa-arvo terveys toimeentulo Turku turvallisuus työ työntekijät työttömät vasemmisto veronkierto veroparatiisit verotus YK ympäristö

Juttuarkisto

Haku

Vasemmistoliitto